Siirry pääsisältöön
31: Koivisto ja paluu parlamentarismiin
- 26.5 nimettiin uusi hallitus vaivalloisen ja pitkän kokoamisen jälkeen Koivisto II
- Koivisto asetettaisiin pressaehdokkaaksi SDP:ltä kunnallisvaalien aattona 1979, esitti Sorsa, joka väitti kilpailun Koiviston kanssa olevan perätön huhu
- Hallituksen työskentelyä 1981 rasitti presidenttipeli
- Pääministeri pysyisi, mutta virkamieshallitus muuten
- Odottamatta tuli hallituksen tietoon Kekkosen sairaus,¨
- Vauhdilla nousi Koiviston kannatus, kun hän siirtyi hoitamaan presidentin tehtäviä hänen ollessa sairaslomalla
- Vaikea ehdokastilanne kepulla
- Vaaliliitto kokoomuksesta kommareihin peruuntui, kun ehdokkaaksi valittiin Virolainen
- Neuvonpuitoon Moskovaan suurlähettiläineen Kuopion kokouksen jälkeen lähti Viktor Vladimirov, jonka tehtävä oli saada Karjalainen presidentiksi
- Lyhyt vaalikamppanja Koivistolla
- Osallistumisennätys vuodelta 1962 melkein rikkoutui, koska pressavaalit vetosivat kansaan ja ne olivat avoimet
- SDP:n ehdokasta äänestäisivät heti ekalla kierroksella, vetosi SKP:n pj ja Kalevi Kivistö, SKDL:n ehdokas->varmistui Koiviston valinta
- Suosio ei vahingoittunut Koivistolla, vaika hän teki epäkansallisia päätöksiä
- Kaupungeista ja lounaasta kannatusta haki Koivisto vastapainona Kekkonen, jota tuki maaseutuväestö
- Kansaan vetosi vökevästi Mauno Koiviston henkilökohtainen tausta
- Kaikki puolueet kunnioittivat Kekkosen elämäntyötäm, kun hän 1986 kuoli huolimatta Koivisto-faneista
- Koivisto ei suvainnut kaikkia ilmiöitä ,joihn hän puuttui kärkkäästi, mikä häiritsi
- Oikeuslaitokseen suhtautui presidentti kriittisesti
- Neljä hallitusta Koiviston aikana, 21 hallitusta Kekkosen aikana: vallankäyttö Koivistolla pitkäjänteisempää ja tempoilemattomampaa
- Parlamentarismiin paluuta kuulutti Koivisto, kun hän tuli presidentiksi
- Yhteistyö hyvää eduskunnan kanssa, vaikka Koivisto ei sinne ollut pyrkinytkään, koska hän oli aina ministeri
- Ulkosuhteiden rajoittamiseen ja muitakin rajoitteita valtioikeuksiinsa ilmaisi Koivisto hjalukkuutensa
- Matalempaa profiilia kannatti Koivisto ulkopolitiikassa
- SKDL:llää Koivisto ei halunnut päästää hallitukseen, toisin kuin Kekkonen idänsuhteiden takia
- Kestämätön asema SKDL:n ministereissä devalvaation takia; hallitukselle vaikeuksia aiheutti SKDL, joka oli eripurainen
- Suurvoittoa, jota SDP toivoi Koiviston suosion vanavedessä, ei tullut
- Hallitusyhteistyöhön saatiin SMP, joka oli populistinen valttikortti ministeriöön, jonka kokosi Kalevi Sorsa
- Tärkeys hoitaa ympäristökysymyksiä vauhditti politiikkaan ilmestyneet vihreät
- Vierailuihin 1983 USA:n ja NL:n pressaparin kanssa ulkoministeri Väyrynen pääsi megeen
- SDP:n ja Kesk.:n suhteisiin heijastui puheenjohtajiensa törmäyskurssu 1986
- Eropyyntöä presidentiltä pyysi Soersa, joka oli lopeensa kyllästynyt Väyrysen tahtopolitiikkaan
- Porvarit ja kepu lähentyivät, sillä idänkaupan romahtamista ennusti Väyrynen
- Saavutrettava eduskuntanemmistö, joten porvareille luvattiin isompaa rahasummaa, lupasivat teollisuusjohtajat
Kommentit
Lähetä kommentti