30. 60-luvun ulkopolitiikka ja Kekkosen loppu

• Loukkaukset puoleettomuudesta torjuttava, puolueettomuutta tukee oma kansa ja puolueettomuuteen tunnustavat ulkomaat: näitä edellytti puolueettomuus Kekkosen mielestä¨
• Rajoitukset aseistuksesta ja miesvahvuudesta estivät puolustuskyvyn vahvistamisen 1950
• Pohjoismaiden kiellettävä ydinaseiden käyttö alueellaan
• Ydinasepelote pohjana sotilasliiton strategiana, johon perustui Norjan ja Tanskan puolustus
• Ulökopoliittiseen perusohjelmaan jäi ydinaseeton vyöhyke Pohjolaan -suunnitelma
• Uuden neuvostojohdon kanssa luottamussuhteeseen piti hakeutua Kekkosen, kun hänen ystävänsä 1964 hävisi
• Rauhanajan puolueettomuus
• Kieltäydyttävä integraatiosta Länsi-Euroopassa, joten Suomi toivoi kehitystä Pohjoismaisessa yhteistyössä 1960
• Kauppaliiotn jäsenyysmahdollisuus tuli Norjalle sekä Tanskalle 1969 EEC:ltä kun allekirjoitusta vaille oleva suunnitelma
• EEC:n kanssa suoraan kauppasuhteista päätettävä lupumispäätöksen jälkeen, joka herätti ärtymystä Pohjoismaissa
• Asioita hoidettiin Vietnamin, Korean ja Saksan, ns. jaettujen maiden kanssa suhteet pyrittiin ratkaisemaan, mikä kuului puolueettomuuspolitiikkaan
• Normaalien suhteiden solmimiseen ja neuvotteluihin BRD:n ja DDR:n tunnustamiseen ilmoitti hallitus olevansa valmis, kun maat tunnustivat toisensa 1972 liennytyksen myötä
• 1954 lähtien NL pyrki tekemään turvallisuuskonferenssin Eurooppaan, muitta nyt tilanne oli otollinen liennytyksen ja Saksa-kysymyksen takia
• Ennakkoehtoja ilman konferenssi, ehdotti yllättäen hallitus, kun koollekutsumisen aloitti 1969 NL
• Isänmaana Suomi, ja kutsu lähetettiin Kanadan, USA:n, NATO:n ja Euroopan hallituksille
• Onnistunut turvakokousaloite, vaikka NL vastusti pääsihteeriehdokasta Jakobsonia
• 3.7.1973 Helsingissä avattiin ETYKin ensimmäinen vaihe
• Tunnusta kansainvälisesti Suomelle, kunniaa Kekkoselle, joka toimi isäntänä tapahtumassa
• NL:n ihmisoikeusrikkomusten takia ETYKin jälkeen kovisteltiin Suomeakin

• 1974 kuoli Sylvi Kekkonen
• Seuraajan valmentaminen ei kiinnostanut vanhaa presidenttiä
• 1978 jälkeenkin presidenttinä hän voisi jatkaa, ilmoitti hän neuvostojohtajille Zavidovoon 1975
• Äänimääriä menetti SDP, kepu menestyi eduskuntavaaleissa 1975
• Kansantaloutta koetteli öljykriisi, joka jatkui vuoden 1974
• Kokoomusta ei edelleen tullut Miettusen II hallitukseen, jossa oli keskusta ja vasemmisto
• Hallitusohjelma myöhästyi, koska liikevaihtoveron korotusta loppuun saakka vastusti SKDL
• Keskustavähemmistöhallitustehtävän Miettuselle antoi presidentti, koska tiensä päähän 1976 tuli kansallinen hätätilahallitus
• Parannuksia rintamasotilaiden eläkkeisiin ja kotihoitotukikokeilupäätökset teki vähemmistöhallitus
• Hallitusohjelmaa ilmankin voitaisiin nimittää ministerit
• Lama ei hellittänyt, vaikka uusi hallitus sitä vastaan tarmokkaasti taisteli
• RKP irtautui ja Sorsan kabinetti uudistettiin hallitusneuvotteluissa
• Ehdokas SDP:llä Kekkonen, koska pressavaalit osuivat Sorsan PM-kaudelle
• Eduskuntavaaleihin 1979 asti istui Sorsan II-hallitus
• Pohdinnan paikka kolmanneksi jääneelle kepulle
• Ministeriön ulkopuolelle jäivät sekä Karjalainen että Virolainen, koska etäisyyttä seuraajastaan otti presidentti
• Pressaehdokas Väyrynen ei saanut mielipiteitä