29: Kansanrintama, Zavidovo-vuoto ja poikkeuslaki

• Sakettiin ei enää tartte sonnustautua ministerinimitystilanteessa, katkaisi Rafel Paasion I hallitus
• 1967 käyttöön puoluetuki, jonka eduskunta kävi läpi SDP:n aloitteesta
• SDP:n toimiin petyttiin äänestäjien keskudessa, koska uudistuksia oli vaikea toteuttaa
• Yhteiskunnan vähäosaisia, vasemmiston äänestäjiä, markan arvon laskeminen vahingoittaisi, mutta devalvaatio oli silti pakko toteuttaa
• Suhteet eivät parantuneet NKP:n ja SDP:n välillä, mistä arvosteltiin pm Paasiota, joka oli myös hidas päätöksenteossa
• ->PM-tehtävistä lupoui Paasio
• Tulopoliittinen kokonaisratkaisu Koiviston I hallituksen ohjelman keskeisin saavutus
• Enemmistöllä 1970 hyväksyi eduskunta virkaehtolait, jotka koskivat virkamiehiä, joihin ulottui sopimusmenettely
• 1968 kumoushenkeä vastasi vapaamielinen lainsäädäntö, joka leimasi Koiviston I hallitusta
• Kekkonen-vastaisuudestaan luopui SDP
• Odotettua pienempi, "vain" 2/3 äänesti Kekkosta uudelleen
• Eduskuntavaaleille 1970 ennakoi menestystä kuntavaaleissa 1968 saavuttanut SMP
• Hallituspuoluetta eivät halunneet kaupunkeihin muuttaneet palkita, vaikka kokonaistyöttömyyttä onnistui Koiviston hallitus vähentämään
• Pysyvä oikeistolainen siirtymä 
• SKDL:llekin edustuksen taannut hallitusta kaavaili Kekkonen, joka pettyi vaaleissa kansanrintamasuuntauksen tappioon
• Supervaltiovierailut heinäkuussa pakottivat presidentin duunaamaan hallituksen nopeesti kokoon
• Eheytyminen AY-liikkeissä 1969 oli parhaimpia saavutuksia vasemmiston yhteistyössä
• Ratkaisua ei saatu tuloneuvotteluissa, jotka käytiin 1970 noususuhdanteessa, koska ammattijärjestöt olivat voimakkaita eheytymisen takia
• Hintakorotusten vuoksi 1971 SKDL jätti hallituksen huolimatta presidentin vetoomuksesta
• Vaikeuksia työtaisteluissa ja nousua hinnoissa, mikä johtui lamasta joka levisi 1971 Suomeenkin
• Presidenttikauden uusimiselle valmistautuva Kekkonen halusi -oppositiossa olevan SKDL:n ja hallitysyhteistyöhön haluttoman SDPN:n lisäksi -hajottaa hallituksen, joka hajosi :o

• Eduskuntavaalit 1972
• Kekkonen ei onnistunut eduskunnassa SMP:n edustusta heikentää
• Seuraavan hallituksen aikana ajankohtaiseksi tuli uudelleenvalinta
• Tulevaisuuteen lykkäämättömiä kysymskiä selvitti tilapäiseksi tarkoitettu Paasion II hallitus, jolla oli vaikea asema
• Selvittämättä sosialistikaupat, joten sopimusta vapaakaupasta EEC:bn kabnssa ei rohjettu allekirjoittaa
• 107 edutajaa takana eduskunnassa yhteishallitukselle, johon kuului kansanpuole, kepu ja SDP, jonka johtoon tuli Kalevi Sorsa 1972
• Tehtävät vaikeita Sorsa I:lle, joka osoittautui Kekkosen ajan pitkäikäisemmäksi hallitukseksi
• Uudelleenvalintakysymys Sorsa I:lle
• Ahti Karjalainen halusi Kekkosen seuraajaksi, mutta muut pohtivat neljättä kautta
• Kekkonen myötävaikutti Zavidov-vuotoon, otaksui Kalevi Sorsa
• Poikkeuslakitunnustelut kaikilta puoleilta aloitti Sorsa, vaikka presidentin uskottiin näytelleen
• Linjalle, joka suuntautui Kekkoseen myönteiseksi, kokoomuksen vei Harri Holkeri ,uusi pj 1973