Siirry pääsisältöön
28: Kepu, protestivaalit, reporadio ja taistolaiset
- Aikaista voimakkaammin 1951 lähtien laski elinekinoelämässä metsä- ja maatalouden osuus
- Työllistäjänä ja tuottajana johtavaksi sektoriksi nousi palvelut 1959
- Vaikeaa edelleen muodostaa enemmistöhallitus eduskuntavaalien 1962 jälkeen
- Pitkäikäinen Karjalaisen I hallitus
- Parlamentarismista luovuttiin seuraavassa hallituksessa
- Vasemmistoa ei ollut tällä kertaa enemmistöhallituksessa, jonka muodosti 1964 Johannes Virolainen
- Valta keskitetty kepun käsiin
- Kielilaki ja muita uudistuksia saatiin läpi eduskunnassa yöpakkaskriisin varjossa
- Korkeasuhdanne 1962 lähtien
- Itsekästä etupolitiikka merkitsi Virolaisen hallituspolitiikka demareille; SDP:tä syytettiin NL-vastaisuudesta, kun hallitukseen hyväksyttiin kok.
- Muutoksia vasemmistossa ennen vaaleja
- "Pari viirua vasemmalla", julisti Rafael Paasio, toisin kuin Tanner, joka oli kommunisminvastainen. Edeltäjää erilainen periaate SDP:lle päämääräksi asetti Paasio, joka tuli 1963 pj:ksi SDP:n
- Suurvoittoa olisi voinut olettaa kunnallisvaaleista, mutta demaritkin yllättyivät vauhdikkaasta murtautumisesta
- Enemmän ääniä demareille kuin 1962
- SKDL:n kustannuksella edustajalukuja lisäsi myös TPSL
- Kauan kestivät hallitusneuvottelut
- Mauno Koivistolle uskottiin valtiovarainministerin salkku. Muista demareista salkun sai pm Rafael Paasio
- Muutokset syvällisiä 60-luvulla kulttuurissa
- Lyhyt nousukausi sodanjälkeisessä työväenkulttuurissa
- Korkeat äänestysluvut SKDL:llä ja SDP:llä, koska 80-luvulle asti vaikutti aineellistunut vasemmistolaisuus, joka kasvoi etujärjestöajattelun myötä
- Joukkoilmiöihin ei tunnettu vetoa, koska ennen 60-lukua nuoriso ei liikkunut ulkomailla
- Esikuvat saatiin Ranskasta ja Englannista nuorille
- 1965 pääjohtajaksi kepun tuella valittiin Eino S. Repo Ylelle, joka siirsi protestilaulut radioon
- Lapualaisoopperan ensi-ilta mukaili 30-34 vuosien tapahtumia kirjoittajana Arvo Salo, joka kunnostautui uusvasemmistolaisena päätoimittajana Ylioppilaslehdessä 1966
- Protestiliike, joka syntyi Vietnamin sodan vastustuksesta Amerikassa, vauhditti nuorten vasemmistolaistumista
- Vanha ylioppilastalo miehitettiin 25.11.1968, jonka inspiraationa toimi opiskelijaliikehdintä Ranskassa
- Radikaali uusvasemmistolaisuus syntyi tapahtuman myötä
- Kekkonen tuki yllättävästi vanhan valtausta
- Vanhan miehittäjille tuli myötätuntoa Kekkoselta HYY:n 100-vuotisbileissä
- Radikaalinuorten johtoon pyrki Kekkonen
- Työväenpuolueissa tuntui myös radikalisoituminen
- Lievennettiin aborttilakia, ilmoituspohjainen kirkostaeroaminen, sallittiin huvitilaisuudet rukouslauantain, Alkon ulkopuolella myytiin keskaria ja alkoholin saantia helpotettiin 1968-70: yhteiskunnassa vallan otti vapautuneisuus, kiitos vapaamielisten hallitusten
- Kahtia jakautuneet kommarit: syynä 1968 Tsekkoslovakian miehitys
- Vasemmalle ei päästy enää taistolaisuudesta, ja Saksan ja Ranskan kaltaista äärivasemmistoliikettä ei SUomessa syntynyt ulkopoliittisista (NL) syistä
- Itsesuomettumiseen viittasi NL:n kritiikitön ihannointi ja kommunismin viehtymys nuorilla kulttuuriaktiiveilla
- 1970-71 huipentui "vaaran vuodet", jolloin SKP:n sisäisiin asioihin ja vasemmistoomme puututtiin Moskovasta käsin
Kommentit
Lähetä kommentti