9: Välirikko ja vallankumous

1909 ALKANUT VÄLIRIKKO VENÄJÄN JA SUOMEN VÄLILLÄ

 

• Venäjän tapahtumat eivät kiinnostaneet SUomessa, jossa perustettiin asian komiteaa ja hallitusmuotoa suunniteltiin 1905
• Pääministerin alaisuuteen, joka johti ministerineuvoston koordinointi ja keskitys ja yleisvaltakunnallisen lainsäädäntöjärjestyksen luominen Suomen kysymyksen tavoitteista keskeisimmät
• Laki annettiin 1910, mikä Venäjästä ratkaisi asian
• Pietarissa esitysten vahvistamisen esti uudelleen kiristyvä tilanne, vaikka lainsäädäntötyöhön optimistisesti ryhdyttiin eduskunnassa 1907
• Suomen asioiden neuvottelukunta neuvoston yhteyteen perustettiin 1907, jotta ministerineuvosto saisi Suomen asioiden esittelyn
• Tynkäsenaatti, jossa oli vanhasuomalaisia, jäi jäljelle, kun 1909 erosi senaatista perustuslailliset senaattorit, koska maanvuokralaissa ristiriitoja
• Lievemmät vastakohdat jälkeen 1908 kuin 1899
• Sotatilaan julistettiin, kun syttyi I MS
• Venäjästä irtaantumiseen tai autonomian palauttamisen tilaisuuden tullen varmuuden vuoksi sotilaskoulutukseen Saksan lähti vapaaehtoisia 
• 
  

SUOMI JA MAALISKUUN VALLANKUMOUS 1917

 

• Yllättävä vallankumous
• S. A. Korff apulaisenaan M. A. Stahovits kenraalikuvernööriksi, joka puolusti duumassa Suomen oikeuksia
• Duuman vanhoillisen Kumous Pietarissa
• Unohtuivat tosiasiat vapauden huumassa Suomessa
• Puolueiden ja sitten eduskunnan valtuuskunta kantaa hallitukselta lähtivät tunnustelemaan heti vallankumouksen jälkeen
• Yleisvaltakunnallisen lainsäädännön Lakkautus tilapäinen vai lopullinen, keskustelivat venäläiset
• "Hallitsijavakuutus" sisältyi manifestiin
• Puoluevaltuuskuntien neuvotteluissa uutta senaattia ryhdyttiin muodostumaan ennen eduskunnan kokoontumista
• Pääministerille ja sen väliaikaiselle hallitukselle, ei keisarille, välittäjänä ministerivaltiosihteeri, valtaluvat esitti kenraalikuvernööri entiseen tapaansa
• Valta, joka kuului suuriruhtinaalle. Kuka sen peri? Hallitusko? ns. korkeimman vallan kysymys
• Itsenäisyys oli täysi vasta, kun olisi sopimus siitä. (Hermanson, Suomi)
• Suomen suuriruhtinas ja Venäjän keisari -dualismi ei enää pädennyt, koska tasavallaksi monarkiasta muuttunut Venäjä, muotoili Professori Rafael Erich
• Valtaa, joka oli kuulunut suuriruhtinaalle, ei tule siirtää Venäjälle -periaate lähti erichistä ja Hermansonilta
• Venäjän uutta suhdetta alkoi pohtimaan Ståhlbergin johtama perustuslakikomitea
• Muuttunut kokoonpano väliaikaishallituksessa, kun uudelleen tilannetta tunnusteltiin
• Kasvava vaikutusvalta bolsevikeilla Pietarin neuvostoissa; valtaa meni yhä enemmän neuvostoille venäjällä keväällä
• Väliaikaisessa hallituksessa avoin konflikti valtalaista
• Kornilovin kapinan takia heikkeni väliaikaishallituksen asema elokuussa
• Neuvottelu neuvottelukunnan ja perustuslakikomitean välillä Helsingissä lokakuussa
• Lukuunottamatta ulkoasioita hallintovallasta Suomessa luovuttaisiin: kompromissi saavutettiin neuvotteluissa Suomen porvarien ja Nekrasovin välillä