7: hallinnolle ja laeille alistaminen

• Suomen-politiikka ei muuttunut olennaisesti Nikolai II:n nousun myötä
• Suomen johdossa seurasi miehistön vaihdos hallitsijavaihdoksen takia, kuten yleensä
• "Myöntyväismiehet", vanhasuomalaiset jäivtä senaattiin ja perustuslailliset erosivat: kokoonpano muuttui siis jyrkästi kieliasetuksen jälkeen 1900
• Suomen autonomian puolustaja Plehwe
• Säädetään lainsäädäntöjärjestys ja tarkistetaan asevelvollisuuslaki, kuuluivat liikkelle lähteneet Suomen yhdistämishankkeet, jotka aloitettiin jo Aleksanteri III:n hallituskaudella ja jotka Nikolai II aloitti
• Jyrkkä ero kannoissa vähemmistösuomalaisilla ja enemmistövenäläisillä Bungen komiteassa
• Suomessa voisi herätä levottomuutta, jos käsiteltäisiin julkisesti valtiopäivien neuvoa-antavaa rooli -lainsäädäntöä, eikä sitä viedä valtakunnaneuvostoon, päätti Nikolai II Phewen esityksestä
• Olemus ja olennainen sisältö hämärtyivät poliittisen taistelun tuoksinnassa, ja maine on kasvanut helmikuun manifestilla
• Ensin passiivist ja sitten aktiivista vastarintaa Suomessa nostattivat asevelvollisuuslaki ja kieliasetus 1900, joka seurasi helmikuun manifestia

1899: HELMIKUUN MANIFESTI

• dRAMAATTISET mielikuvat
• Jäi syrjään, sillä sityä käytettiin vain asevelvollisuuslain säätämiseen 1901
• Venäjän perustuslakien mukaisessa järjestyksessä säädetään ja valmistellaan ne lait. jotka koskevat molempia maita, saivat ne sitten alkunsa Venäjältä tai Suomesa (manifestin sisältö)
• Säädföksiä tai aetuksia vain kaksi ennen helmikuun manifestia
• Yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä ei tunnustettu Suomessa, koska oli kehittynyt käsitys valtiosta, joka on Venäjästä erillinen
• Yleisvaltakunnallisessa lainsäädännössä Suomen säätyjen asemaa ei määritelty, mikä oli venäjän mielestä 1826 ja 1891 säädöksissä toinen vika
• Vastarinta oli odotettua, joten bobrikov (kenraalikuvernöör) ja Kuropatkin (sotaministeri) tiesivät, että entisillä keinoilla valtiopäivien läpi ei vietäisi asevelvollisuuslakia läpi
• Konflikti oli edessä enemmin tai myöhemmin, sillä keisarikuntaan, ei Venäjään kuuluva Suomi -oppi levisi Suomessa samaan aikaan, ja SUomi, joka kuului Venäjään, "jakamattomaan ja yhtenäiseen" sellaiseen -oppi 1863 jälkeen kehittyi Venäjällä

• LEX-sana SUomi-neidon kilvessä
• Hallituselimiä, suomalaisia ja keisaria yhdistänyttä lojaalisuuden sidettä katkaisi manifesti ja erityisesti asevelvollisuuslaki, joka oli säädetty sen nojalla
• Terroristiryhmäy SR-puolueesta harjoittivat terrosismia Venäjällä laajasi, jonka yksi osa oli Bobrikovin murha
• Vastarinta- ja myöntyväisyyslinja olivat kaksi poliittista kenttää Suomessa, jonka jakoi Helmikuun manifestri ja aevelvollisuuslaki
• Myöntyvyyssenaatti tuli; vanhvasu8omalaisia nimityettiin senaatista eronneiden perustuslaillisten tilalle
• Nopeasti kasvoi kannatus ja voma perustuslaillisilla senaatin ulkiopuolella