26. SDP & ML ja Kekkosen presidenttikauden alku

• Yhteistyö uudelleen SDP:n ja ML:n kanssa alkoi Kekkosen II hallituksessa 1951
• Ahvenanmaan itsehallintolain hyväksyi Kekkosen II hallitus
• Viisi paikkaa lisää ML:ltä SKDL:lle 1951
• Talouskoettelemukset olivat ylivoimaisia, mutta kaksi vuotta pysyi vallassa Kekkosen II hallitus
• Teollistamishankkeissa sujui yhteistyö SDP:llä ja Kekkosella parhaiten
• "Kurjistamisohjelmaksi" leimasivat SAK ja SDP Kekkosen K-ohjelman, joka korvasi kustannusten alentamisohjelman
• Hallituksen johdossa jatkoi kaikesta huolimatta Kekkonen, vaikka mukaan hän koitti ostaa SDP:n ja porvareita, jotta ratkaistaisiin kustannuskriisi
• "Mätäkuun valtiopäivillä" koitettiin turhaa hyväksyä "niukkasbudjettia", jot ajohti Juho Niukkanen, uusi valtiovarainministeri
• Kustannussyihin Kekkosen IV hallitus vetosi, kun päätettiin pidentää eduskunnan vaalikautta kolmesta neljään
• Korvaamaton ei Kekkonen vielä tässä kohtaa ollut Moskovassa
• NL-talousriippuvuus saattoi mennä liian pitkälle, pelkäsi Paasikivi
• Lainalupausta Moskovassa ei pantattu
• ML:n lyöminen oli Kekkosen vastustajien tavoite eduskuntavaaleissa 1954
• Vain 6kk eli Törngerin hallitus
• Eduskunnassa ei suostuttu uusimaan säännöstelyjä hinnoista ja palkoista, mihin kariutui Kekkosen V hallitus, vaikka se olikin sitkeä 50-luvun hallitukseksi
• Kilpailijoihinsa verrattuna Kekkosella oli pitkä etumatka 1956 valitsijamiesvaaleissa
• SKDL ratkaisi vaalien lopputuloksen

• EK, juristi, urheilujohtaja, ylioppilaspoliitikko, hallituksen jäsen ja kansanedustaja: UKK oli ehtinyt pitkälle
• Tiedustelupalveluiden kanssa salaisen poliisin toiminnasta oli Kekkoselle hyötyä, sillä hän oli kokenut EK:n ajalta
• Fasismista hän oli saanut kielteisiä vaikutteita 30-luvulla ja tahtoihminen nuoruudesta lähtien
• IKL:n lakkauttamista hän yritti sisäministerinä ollessaan, mikä raivostutti oikeistoradikaalit
• Elinehtoja oli puolustettava
• Sisäpolitiikan ulkopuolella olisi vaikea pysyä, myönsi uusi presidentti
• Etusijalla presidenttinä ulkosuhteille, joita hän käytti jo aikaisemmin hyödykseen päästäkseen vallan huipulle
• NL-miehitysajatuksen vakavasti otti 1945 Kekkonen
• Henkilötasolla NL-johdon kanssa kanssakäyminen tiivistyi Kekkoselta hänen tullessaan preidentiksi
• Ennalleen eivät koskaan palautuneet suhteet SDP:n ja Kekkosen välillä presidenttivaalien 1956 jälkeen
• Tilanne oli dramaattinen, kun Kekkonen astui valtaan: yleislakko oli juuri alkanut 
• Kun virkaansa oli astunut uusi hallitus, päättyi tuottajajärjestön luovutuslakko
• Ainutlaatuinen tapahtuma historiassa, vaikka kyseessä ei oikeasti ollut yleislakko
• Puoluhajaannus puhkesi yleislakon takia
• Kekkosta tukenut LKP tuli ministereitä Fagerholmin hallitukseen
• Antauduttava hallituksen, koska miinuksella ooeva maksutase, työttömyys kasvanut ja inflaatio
• Enemmistöhallituksia ei pystytty muodostamaan maahan, joten tulanne sisäpoliittisesti vaikea
• 1957 poikkeuksellisesti koolle kutsuttiin eduskutna torjumaan lamaa ja kassakriisiä
• Hallitus erosi, koska se ei selviytynyt devalvaation seurauksista
• SDP, ML ja asiantuntijoita kuului uuteen virkamieshallitukseen
• Presidentti nimitti uuden epäpoliittisen hallituksen koska vaaleihin oli vain neljännevuosi jäljellä
• Hajaannus SDP:ssä varjosti seuraavia vaaleja
•