Siirry pääsisältöön
24: VUOSI 1948 JA PAASIKIVEN LINJA
- Kylmä sota muuttui 1948: kommarit valtasivat Tsekkoslovakian, Nato laajentui Skandinaviaan ja puolueettomat valtiot syntyivät
- YYA-sopimusneuvotteluihin kutsun sai Paasikivi Stalinilta samana vuonna
- II MS ennen NL:ssä syntyi ajatus YYA-sopimuksesta
- 1945 Andrei Zdanoville sopimusta tarjosi jo Mannerheim
- 1947 lopullinen rauhansopimus solmittiin, johon asti sopimuksen tekemistä oli lykätty NL:ssä
- Moskovassa vieraili hallitus 1947, jolloin se esitti kiihkeämmin sopimusta, vaikka Suomi oli aiemmin vakuuttanut puolustavansa NL:ää hyökääyksen aikana
- Paasikivi näytti kieltäytyvän allekirjoittamisesta, kun aloitekirjeen Stalin hänelle lähetti 22.2.1948
- Neuvotteluasemat Suomessa olivat selvät NL:lle
- "Paasikiven diktaatiksi" tulosta nimitti ja leikkiä laskiStalinin kanssa Kekkonen, koska edulliset ehdot sopimuksessa Suomelle
- YYA-sopimus kiinosti myös SKP:tä, koska se mahdollistaisi muutoksen poliittisessa järjestelmässä ja miehittämisen
- 25.4.1948 jullkaistiin kaappauskenaario
- Valmiustoimia valvoi kotiin jäänyt ja neuvotteluihin kutsuttu Kenraali Sihvo
- Asevarikkoja vartioitiin vahvasti
- Konkreettisia suunnitelmia kaappaushankkeista ei voitu esittää
- Tappio murskaava SKDL:lle, koska poikkeuksellisen korkea äänestysprosentti 1948
- SKDL olisi pääministeri ja kolmen viimekerran puolueen koalitiohallitusta kaavaili Paasikivi, sillä hallitukseen haluttiin SKDL
- Äärivasemmistolaisten puuttuminen K. A. Fagerholmin hallituksesta oli sensaatio
- Avainpaikoille ei saisi päästä kommareita, vaikka heitä voitaisiin hyväksyä kokoomushallituksiin, sanoi Paasikivi
- Ministerisalkkujen saamiseen SKDL:llä ei ollut eikä tulisi olemaan mitään tilaisuutta
- Venäläiset voisivat saada tietoon asioita, joita hallituksessa keskusteltiin, koska ministerit SKDL:stä voisivat olla epäluotettavia, pohti Paasikivi
- Avainpaikoilta puhdistettaisiin kommunistit, ja Fagerholmin hallituksen yritystä tuki Paasijäbä
- Etsittiin ja valvottiin kommareita
- Yleisesti paheksuttiin rangaistuksia, joten olisi välttämätöntä Paasikiven armahtaa sotasyylliset
- "Ylevä teko" oli armahtaa vangit, ajatteli Paasikivi
- Äärivassarit halusivat osoittaa, että työväki ei tue Fagerholmin hallitusta, joten lakkoliikkeet väkivaltaisia
- Lakkoilu huipentui työmaalla Kemissä
- Poliittista liikehdintää äärivasemmiston keskuudessa ympäri maata aiheutti "veritorstai" Kemissä
- Rauhansopimuksen vastaiset keinot Fagerholmin hallituksella, leimasi kenraali Savonenkov
- Nootti ojennettiin Moskovan-lähettiläälle, mikä oli ainoa vastalause
- Suuntaus läntisiin työväenpuolueisiin nähtiin NL:n Helsingin lähetystyössä epäilyttävinä
- Etsintäkuulutetut lähetettiin neuvostoviranomaisille
- Kasvua lännen vaikutuksella, mitä arvosteltiin raporteissa 49-50
- Imperialistiseen blokkiin yhdistää ja Neuvostoliitosta eroa yrittäisi USA", kertoi NL
- Porvarioppositiom avulla eduskunnan luottamus saavutettiin joka kerta, joten Moskovassa huononi demarivähemmistöhallituksen maine
- 1949 ARAVA-laki auttoi asuntotuotannon rahoittamista, mikä oli saavutus Fagerholmin I hallitukselta
- Yhtäkkiä heikentyi metsäteollisuuden vientisuhdanne 1949, koska budjettipolitiikka oli ollut demareilta liian laveakätistä
- Sosiaalipoliittisissa aloitteissa epäonnistuttiin hallituksessa, koska SKDL ja ML aina vastusti ja puuttui varoja
Kommentit
Lähetä kommentti