24: VUOSI 1948 JA PAASIKIVEN LINJA

  • Kylmä sota muuttui 1948: kommarit valtasivat Tsekkoslovakian, Nato laajentui Skandinaviaan ja puolueettomat valtiot syntyivät
  • YYA-sopimusneuvotteluihin kutsun sai Paasikivi Stalinilta samana vuonna
  • II MS ennen NL:ssä syntyi ajatus YYA-sopimuksesta
  • 1945 Andrei Zdanoville sopimusta tarjosi jo Mannerheim
  • 1947 lopullinen rauhansopimus solmittiin, johon asti sopimuksen tekemistä oli lykätty NL:ssä
  • Moskovassa vieraili hallitus 1947, jolloin se esitti kiihkeämmin sopimusta, vaikka Suomi oli aiemmin vakuuttanut puolustavansa NL:ää hyökääyksen aikana
  • Paasikivi näytti kieltäytyvän allekirjoittamisesta, kun aloitekirjeen Stalin hänelle lähetti 22.2.1948
  • Neuvotteluasemat Suomessa olivat selvät NL:lle
  • "Paasikiven diktaatiksi" tulosta nimitti ja leikkiä laskiStalinin kanssa Kekkonen, koska edulliset ehdot sopimuksessa Suomelle
  • YYA-sopimus kiinosti myös SKP:tä, koska se mahdollistaisi muutoksen poliittisessa järjestelmässä ja miehittämisen
  • 25.4.1948 jullkaistiin kaappauskenaario
  • Valmiustoimia valvoi kotiin jäänyt ja neuvotteluihin kutsuttu Kenraali Sihvo
  • Asevarikkoja vartioitiin vahvasti
  • Konkreettisia suunnitelmia kaappaushankkeista ei voitu esittää
  • Tappio murskaava SKDL:lle, koska poikkeuksellisen korkea äänestysprosentti 1948
  • SKDL olisi pääministeri ja kolmen viimekerran puolueen koalitiohallitusta kaavaili Paasikivi, sillä hallitukseen haluttiin SKDL
  • Äärivasemmistolaisten puuttuminen K. A. Fagerholmin hallituksesta oli sensaatio

  • Avainpaikoille ei saisi päästä kommareita, vaikka heitä voitaisiin hyväksyä kokoomushallituksiin, sanoi Paasikivi
  • Ministerisalkkujen saamiseen SKDL:llä ei ollut eikä tulisi olemaan mitään tilaisuutta
  • Venäläiset voisivat saada tietoon asioita, joita hallituksessa keskusteltiin, koska ministerit SKDL:stä voisivat olla epäluotettavia, pohti Paasikivi
  • Avainpaikoilta puhdistettaisiin kommunistit, ja Fagerholmin hallituksen yritystä tuki Paasijäbä
  • Etsittiin ja valvottiin kommareita
  • Yleisesti paheksuttiin rangaistuksia, joten olisi välttämätöntä Paasikiven armahtaa sotasyylliset
  • "Ylevä teko" oli armahtaa vangit, ajatteli Paasikivi
  • Äärivassarit halusivat osoittaa, että työväki ei tue Fagerholmin hallitusta, joten lakkoliikkeet väkivaltaisia
  • Lakkoilu huipentui työmaalla Kemissä
  • Poliittista liikehdintää äärivasemmiston keskuudessa ympäri maata aiheutti "veritorstai" Kemissä
  • Rauhansopimuksen vastaiset keinot Fagerholmin hallituksella, leimasi kenraali Savonenkov
  • Nootti ojennettiin Moskovan-lähettiläälle, mikä oli ainoa vastalause
  • Suuntaus läntisiin työväenpuolueisiin nähtiin NL:n Helsingin lähetystyössä epäilyttävinä
  • Etsintäkuulutetut lähetettiin neuvostoviranomaisille
  • Kasvua lännen vaikutuksella, mitä arvosteltiin raporteissa 49-50
  • Imperialistiseen blokkiin yhdistää ja Neuvostoliitosta eroa yrittäisi USA", kertoi NL
  • Porvarioppositiom avulla eduskunnan luottamus saavutettiin joka kerta, joten Moskovassa huononi demarivähemmistöhallituksen maine
  • 1949 ARAVA-laki auttoi asuntotuotannon rahoittamista, mikä oli saavutus Fagerholmin I hallitukselta
  • Yhtäkkiä heikentyi metsäteollisuuden vientisuhdanne 1949, koska budjettipolitiikka oli ollut demareilta liian laveakätistä
  • Sosiaalipoliittisissa aloitteissa epäonnistuttiin hallituksessa, koska SKDL ja ML aina vastusti ja puuttui varoja

Kommentit

Suositut tekstit