2

1809: PORVOON MAAPÄIVÄT

• Venäläis-suomalainen oikeustaistelun kiistellyin kysymys on säätyjen kokous, jotka kutsuttiin 1809 maaliskuussa Porvooseen
• Olivatko ne valtiopäivät juuri perustetussa valtiossa vai jatkoa vanhoille maapäiville?
• Uskollisuudenvalan vannominen keisarille tärkeintä
• Useimpien mieli muuttui Porvoossa, koska keisari oli jalo; varauksellisuus häipyi
• Koostumus
• Vala ja vakuutus
• Olisi voitu jätjestää ilman maapäiviäkin
• Käsittely
• 1830 saakka Euroopan hallitsijanvaihdoksissa seurattiin traditiota, joka on peräisin keskiajalta: "herrasopimus", joka muodostui vakuutuksesta ja valasta
• Maapäivillä esitettiin
• Perustetaan hallituskonselji
• rahalaitos?
• kruununverot?
• sotalaitos?
• Hallitusmuoto ja oma edustuksellinen valtiojärjestys->oma valtio? Erillisrauha Venäjän kanssa? Julisti Israel Hwasser 1839-1841->ongelmia säätykokouksen luonteesta

MUODOSTETAAN KESKUSHALLINTO 

• Suuriruhtinaskunnan muodostamiseen ei riittänyt suuriruhtinaan arvonimi Aleksanteri I:lle
• Sodan seurauksena määräytyi hallinto
• Maaherrat ja piispat ratkaisevassa asemassa
• Sodan alussa tehtiin suunnitelmia hallitusneuvoston perustamisesta
• Baltiassa sovellettuja systeemejä ei voinut soveltaa Uuteen Suomeen, koska siellä ei ollut hallintoelimiä aateleilla->kenraalikuvernöörihallinto
• Kenraalikuvernöörin apuna piti olla konselji, tavoitteli Sprentgtporten
• Esittelyoikeuden kenraalikuvernöörille pudotti Matias Calonius, joka oli komiteassa, jota johti Jakob Tengström, piispa, joka laati ohjesääntöä hallituskonseljille

VENÄJÄÄN KYTKEMINEN

• Vanhaan Venäjään liitettiin Ruotsin Suomi
• Säilyi erillisenä ja "valtio" erillinen lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti
• Suomi olisi joutunut Baltian kehitystielle ilman G. M. Armfeltin operaatiota saada Suomeen autonomia
• Keskushallintokoneisto siivutettiin, ja Suomi oli suoraan keisarin alamainen
• Puolassa, Bessarabiassa ja Kaukasiassa oli käytännössä sama systeemi, missä keisarin alaisuudessa on suoraan valloitettu alue
• Suomen komitean välityksellä esiteltiin ratkaisut hallitsijalle
• Voimassa ja vahvistettu Porvoossa oli Kustaa III:n hallitusjärjestelmä, väitti kustavilaiset Armfeltin johdolla
• Isänmaa olikin nyt Suomen suuriruhtinaskunta muutosten jälkeen 1809
• 1810 kenraalikuvernööri Fabian Steinheil sai käskykirjeen keisarilta, jonka mukaan Suomella pitää olla enemmän etuja kuin Ruotsin hallinnan aikana
• Ruotsin kanssa ei ainoastaan ollut pakko käydä kauppaa, jaettiin avokätisesti suosionosoituksia, eläkkeitä, palkkioita, kunniamerkkejä ja arvonimiä, Keisarillisen Aleksanterin yliopisto järjestettiin ja yliopistot saivat varoja ja virkoja
• Lujat siteet Ruotsiin henkisesti ja taloudellisesti
• Itä-Siperian tapaan kenraalikuvernöörin komennossa oli sotaväki
• Tallinan kautta ja myöhemmin avovedellä 1837 eteenpäin höyrylaivoilla Pietariin yhteys