18: TALVISOTA

• Johto huokaisi helpotuksesta, kun 1939 katkesivat neuvottelut Moskovassa
• Vastuuttomana hallitusta piti Mannerheim
• Vetäytymistä molemmille puolille ehdotti Suomi, ja laukauksia tyksitöllä ei voisi ampua Mainilaan, vastanootissaan selitti Suomi
• Suomen kimppuun ilmassa, merellä ja maalla leveällä rintamalla eräänä marraskuisena aamuna hyökkäsi puna-armeija
• Ylivoimainen hyökkäjä
• O. V. Kuusinen toimi ulko- ja pääministerinä Suomen "demokraattisen tasavallan kansanhallituksessa", joka muodostettiin Terijoella 1.12., ilmoitti Moskova
• Yhtenäisyys lujittui ja suuttumus heräsi Terijoen hallituksesta
• Helsingissä vaihtui hallitus sodan puhjettua
• "Ryti-Tanner"/hallituksen kanssa neuvottelusta kieltäytyi ja Kuusisen hallituksen kanssa yhteisrtyöhön suostui NL
• Ahvenanmaallekkaan apujoukkoja lähettämästä kieltäytyi Ruotsi, vaikka Ruotsilta toivottiin saavan apua
• Vähäiset mahdollisuudet Kansainliitolla, mutta silti siihen vedottiin
• Suomeen Skandinavian kautta lähetettävä apuretkikunta -toiveita edesauttoivat Ranska ja I-B
• Parissa viikossa vastarinta nujerrettu, uskoi NL-johto
• Kollaanjoen tasalle venäläishyökkäus pysätettyä
• Neuvostotasavallaksi muuttaminen ja valtaaminen oli tavoitteena operaatiossa, joka oli Leningradin paikallinen operaatio
• Rauhantunnusteluihin ei arvovaltasyistä voitu suostua Kremlissä, koska heikko sotamenestys puna-armeijalla
• Kannaksella yleishyökkäys, joka valmisteltu huolellisesti, alkoi 1949
• NL:n rauhanehdot hallituksen tietoon TUkholman kautta 23.2.
• Mannerheimin tilannekäsitystä tiedusteltiin Mikkelin päämajassa
• Jos Suomi pyytäisi apua, länsi lupaisi suuren retkikunnan avuksi
• NL lyötäisiin lopullisesti Saksan kanssa->rauhaan taivuttava->avuntarjouksesta luovuttiin (eräs tulkinta)
• Suomi säilytti Viipurin
•