16: Laillisuus ja yhteistyö voittavat

• Mielipide siirtyi Lapualiikettä vastustavaksi 1930, koska väkivaltaan syyllistyminen
• Presidentinvaaleissa 1931 ehdokkaaksi edistyspuolueesta asettui Ståhlberg
• RKP, ep. ja SDP äänestivät toisella kierroksella Ståhlbergia
• Yhteiskunta- ja oikeusjärjestystä puolustava Svinhufvudin voitto lapualaisiakin tyydytti
• Gustaf Mannerheim, joka oli ollut syrjässä, palasi tasavallan korkeimpaan johtoon Svinhufvudin kanssa
• Työväentalo Lapualla naulattiin kiinni 9/1931 kohdistui SDP:tä vastaan ja oli uusi hyökkäys Lapuanliikkeeltä
• Muonineen ja varustuksineen kokoonnuttava maakuntakeskuksiin: liikekannallepanokäsky suojeluskunnille kokouksessa Hämeenlinnassa annettiin Lapualiikkeen johdolta
• Suojelulain nojalla pidätettävä liikkeen johto vain kaksi päivää jälkeen Ohkolan kahakan: päättäväuinen hallitus
• Hallituksen on erottava, vaativat liikkeen johtajat
• Koska oikeistokaappausta toteuttamassa eivät olleet suojeluskunnat, se ei voinut onnistua 
• IKL perustettiin Hämeenlinnassa 1932 lapuanliikkeen ydinryhmän toimesta
• Laillisia menettelytapoja kunnioitettiin, toisin kuin lapualiikkeessä
• Kansallissosialisteilta Saksasta ja fasisteilta Italiasta lainattiin monilta osin esiintymiseen, organisaatioon ja IKL:n ohjelmaan
• Kiista, joka koski pankkikoron säännöstelyä, kaatoi J. E. Sunilan porvarihallituksen
• Murskavoitto eduskuntavaaleissa 1933 SDP:lle
• Lippuselkkaus 5/1933 Tampereella
• Taistelu kielestä kuumeni uudelleen 1931, vaikka se oli jäätynyt lapuanliikkeen takia
• 1934 valmistui hallituksen esitys
• 22.1.1935 istuntonsa aloittivat ylimääräiset valtiopäivät, koska hallitus halusi hoitaa koko paskan loppuun, kloska syysistuntokaudella lakiesitystä ei eduskunta ehtinyt käsitellä
• Eduskunnassa jarrutuksen aloitti aitosuomlaiset, koska ei muutakaan keinoa lain estämiseen

PUNAMULTAYHTEISTYÖ JA POHJOISMAINEN SUUNTAUS

•  Loistavaksi eristäytymiseksi kutsuttu liittoutumattomuuden periaate 1920 suhteissa ulkovaltoihin
• 1930 NL-suhteissa syntyi kitkaa, koska itärajalle kyyditykset
• HYökkäämättömyyssopimustunnustelut aloitettiin 8/1931
• Pohjoismaissakin huolestuttiin oikeistovallankaappauksesta
• 1/1933 Saksassa valtaan nousivat kansallissosialistit, mikä järkytti Euroopan turvallisuuspoliittisia asemia
• Rauhanturvajärjestelmää alettiin kehittää, kun aseistariisuminen tuli mahdottomaksi Ruotsissa
• Abessiniaan hyökännyt Italialle pakotteita käsiteltiin Kansainliiton yleiskokouksessa, jossa menettelystä sopivat Pohjoismaiden ulkoministerit Oslossa 8/1935
• 1935 kanta pohjoismaiselle suuntaukselle hallitukselta
• Puolueeton suhtautuminen Espanjan sisällissotaan 1936
• Puoluettomuus pienille valtioille, koska 1935 jälkeen kyvytön Kansainliitto
• 1936 RKP:n ministerit erosivat Kivimäen hallituksesta->entisestään kaventuva parlamentaarinen pohja
• Säilyi demokraattinen järjestelmä, koska pienpuolueksi jäänyt IKL, äärioikeistosta eronnut kok. ja 1933&36 voittanut SDP
• Kansanrintamapolitiikasta kertiovat EK:n muistiot 1936 koituivat Kivimäen hallituksen kohtaloksi
• Hallitus kaatui omaan syyhynsä, vaikka EK:n muistioista välikysymystä oli tekemässä SDP
• Enemmistöhallituksen muodostamisneuvotteluihin halusi osallistua SDP, joten Svinhufvundille asiasta meni inisemään Väinö Tanner
• Ep, kok. ja ML ministerit: ML-vaikutteinen Kallion hallitus astui virkaansa 1936
• Presidentinvaaleissa 1937 Svinhufvundin uudelleenvalintaa asettui tukemaan laaja oikeisto
• Tannerista SDP luopui, koska ensimmäisellä kierroksella he halusivat Ståhlbergin voittavan
• SDP:n ja ML:n yhteistyö alkoi, kun ne äänestivät yhdessä Kallion pressaksi
• Aikaisemmin hallitusilla ei ollut niin vahvaa parlamentaarista pohjaa kuin punamultahallituksella nyt oli
• Kannatus äärilaidoilta katosi selvästi 1930
• Äärioikeistokin yritettiin saada lopullisesti aisoihin
• Lamavuosien jälkeen 1931 kansalaisten elintaso nousi nopeasti
• ->oikeistodiktatuuria Euroopan tapaan ei syntynyt