13: ULKOPOLITIIKKA

• Ruotsiin halusi liittyä enemmistö ahvenanmaalaisista sisällissodan jälkeen
• Erioikeudet ja maakuntapäivät saarelaisille annettiin itsehallintolaissa, jonka 5/1920 vahvisti eduskunta
• Ahvenanmaan kysymystä asettui selvittämään myös Kansainliitto
• Suomen eduksi ratkaisi kansainliitto kysymyksen
• Englannin aloitteesta 1920 tuli esille Kansainliittoon liittyminen
• Pietarin sotaretkeä länttä taivuttelemaan Pariisiin ja Lontooseen matkusti kenraali Mannerheim, joka hävisi presidentinvaalissa 1919
• Rauha oli tehtävä Neuvosto-Venäjän kanssa, vaati porvarihallitus 1920
• Turhat toiveet siitä, että Puola tai Länsi-Eurooppa tukisi aluevaatimuksia
• Sopimukseen ei millään päästy Suomenlahdesta
• Vastaanotto erittäin ristiriitainen rauhansopimuksesta
• Epäluulo oli molemminpuolista, joten kahnauksia syntyi, mutta Neuvosto-Venäjän ja Suomen suhteiden perustan loi Tarton rauhansopimus
• Levottomuuksista, jotka olivat puhjenneet Itä.-Karjalassa, Suomea nootissaan syytti Neuvosto-Venäjä
• Puna-armeija kukisti ylivoimallaan kapinat Itä-Karjalassa
• Läskikapina, joka puhkesi Kemi Oy:ssä Savukoskella oli jälkiepisodi Itä-Karjalan kriisistä
• Reunavaltioden suuntaan etelään katseet kääntyivät hallitukselta, koska Itä-Karjalan kriisissä otteet olivat niin jyrkät
• Puolan kanssa solmittavaa puolustusliittoa vakavasti pohdittiin 1921 
• Tunnot ristiriitaisia sopimusluonnoksesta
• kiistellyn 7. artiklan luonnoksesta poisti vennolan halltus 1922
• Viileät suhteet myös Ruotsiin Ahvenanmaan jälkeen
• Rajarauhansopimus 1922 Neuvosto-Venäjän kanssa
• "Loistavaksi eristäytymiseksi" kutsuttu liittoutumattomuus 1925 jäi ainoaksi vaihtoehdoksi ulkopolitiikassa