12: HIEKKAAN VALUVAT MONARKIAHAAVEET JA KESKUSTAN TURVAAMINEN


  • Sekava tilanne, kun sisällissota päättyi valtio-oikeudellisesti
  • 15.5. kokoontui eduskunta
  • Korkeimman vallan väliaikaisesti sai Svinhufvud. Luovuttajana edukunta 5/1918
  • Säädettiin torpparivapautuslaki, mikä oli sisäpoliittisesti merkittävä ratkaisu tynkäeduskunnalta
  • Maailmansodassa voittoon Saksa, luotti 6/1918 asti valkoiset johtajat
  • Petsamon ja Itä-Karjalan ratkaisuihin toivottiin apua Saksalta
  • Petsamon valtaamiseksi oli perustettu vapaaehtoisretkikunta Pohjoisessa
  • Taisteluita, jotka vastustivat Saksaa, tuki Englanti
  • Muurmannin legioonaan liittyi Oskari Tokoi Kansanvaltuuskunnasta
  • J. K. Paasikiven pj:ksi senaattiin 1918 nimitti Svinhufvud
  • Monarkisteja olivat kaikki vanhasuomalaiset, mm. Paasikivi
  • Monarkisesta valtiomuodosta esityksen eduskunnalle 1918 antoi Paasikiven senaatti
  • Oskaria, Vilhelm II:n poikaa, kaaviltiin kuninkaaksi aluksi
  • Kuukaudella lykättiin kuninkaanvaalia tasavaltalaisten toimesta
  • Etsittiin ulkopoliittista suuntausta lännestä, kun saksalaissuuntaisuus vei pohjan Saksan tappiosta
KESKUSTAN TURVAAVA TASAVALTA

  • Sisäpolitiikassa taitekohta 1918-1919
  • Konservatiivinen yhteiskunta Kokoomuksella
  • Maltillinen työväenliike avautui myös
  • Nopeasti 1918 elpyi SDP:n toiminta
  • Kahtiin jakautunut työväenliike johtui sisällissodan lopputuloksesta
  • Vallankumoukseen tähtäsi SKP:n puolueohjelma
  • Järjestettiin uudet eduskuntavaalit, koska Saksasta irtaannuttiin
  • Mannerheim määräsi näin kun hän palasi 1918 joulukuussa
  • 80 edustajaa ja suurimmaksi ryhmäksi eduskuntavaaleissa 1-2.3.1919 nousi SDP
  • 6.5.1919 itsenäisyyden tunnusti ja lupauksensa täytti Englanti
  • Hallituksenvaihdosta vaalien jälkeen vaativat tasavaltalaiset, vaikka käytännössä parlamentarismia ei ollut
  • Tasavalta tuli hallitusmuodoksi esityksessä eduskunnalle 5/1919, jonka antoi Castrenin hallitus: enemmistö kannatti tasavaltaa eduskunnassa uusien vaalien takia
  • Vahvistus puuttui vain valtionhoitajalta
  • Pettymyksiä idässä koettiin sisällissodan jälkeen
  • Aunukseen tunkeutui vapaaehtoisretkikunta 4/1919
  • Viron vapaussotaan 1918 lähti toinen vapaaehtoisjoukko, joka käsitti n. 4000 miestä
  • Judenitsin joukkoihin venäjän upseerreita taivuteltiin
  • Aktivistit olivat Pietarin valtauksen takana, vaikka Itä-Karjalan liittämistä kannattivat myös enemmistö uudessa eduskunnassa
  • Pietarin valtausta oli lännen tuettava, joka oli ehtona aktivistien suunnitelmasta, hyväksyi Mannerheim
  • Valkoisten ylipäälllikköä oli mahdotonta saada kannatusta vasemmistolta
  • Maalaisliitto nousi avainasemaan vasemmiston ja oikeiston väliin
JÄLKIAKTIVISMI
  • Kunniapaikalle itsenäistymisessä on asetettu aktivistit
  • Poliittiselle sivuraiteille joutuivat aktivistit, kun 1918 romahti saksalaissuuntaus

  • Ståhlbergin taakse asettui SDP, ML ja edistyspuolue, jolloin hän innostui ehdokkuudesta
  • Heikko asema aluksi presidentillä
  • J. H. Vennola edistyspuolueesta nimitettiin muodostamaan hallitus
  • Vaihtoehdoista ainoa oli keskustan vähemmistöhallitus
  • Ideologisesti oli mahdotonta että 1920-2924 hallitukseen menisi SDP
  • Sisällissotaa ennen vireille pandut reformit toteutettiin keskustahallituksen aikana

Kommentit

Suositut tekstit