12: HIEKKAAN VALUVAT MONARKIAHAAVEET JA KESKUSTAN TURVAAMINEN
- Sekava tilanne, kun sisällissota päättyi valtio-oikeudellisesti
- 15.5. kokoontui eduskunta
- Korkeimman vallan väliaikaisesti sai Svinhufvud. Luovuttajana edukunta 5/1918
- Säädettiin torpparivapautuslaki, mikä oli sisäpoliittisesti merkittävä ratkaisu tynkäeduskunnalta
- Maailmansodassa voittoon Saksa, luotti 6/1918 asti valkoiset johtajat
- Petsamon ja Itä-Karjalan ratkaisuihin toivottiin apua Saksalta
- Petsamon valtaamiseksi oli perustettu vapaaehtoisretkikunta Pohjoisessa
- Taisteluita, jotka vastustivat Saksaa, tuki Englanti
- Muurmannin legioonaan liittyi Oskari Tokoi Kansanvaltuuskunnasta
- J. K. Paasikiven pj:ksi senaattiin 1918 nimitti Svinhufvud
- Monarkisteja olivat kaikki vanhasuomalaiset, mm. Paasikivi
- Monarkisesta valtiomuodosta esityksen eduskunnalle 1918 antoi Paasikiven senaatti
- Oskaria, Vilhelm II:n poikaa, kaaviltiin kuninkaaksi aluksi
- Kuukaudella lykättiin kuninkaanvaalia tasavaltalaisten toimesta
- Etsittiin ulkopoliittista suuntausta lännestä, kun saksalaissuuntaisuus vei pohjan Saksan tappiosta
KESKUSTAN TURVAAVA TASAVALTA
- Sisäpolitiikassa taitekohta 1918-1919
- Konservatiivinen yhteiskunta Kokoomuksella
- Maltillinen työväenliike avautui myös
- Nopeasti 1918 elpyi SDP:n toiminta
- Kahtiin jakautunut työväenliike johtui sisällissodan lopputuloksesta
- Vallankumoukseen tähtäsi SKP:n puolueohjelma
- Järjestettiin uudet eduskuntavaalit, koska Saksasta irtaannuttiin
- Mannerheim määräsi näin kun hän palasi 1918 joulukuussa
- 80 edustajaa ja suurimmaksi ryhmäksi eduskuntavaaleissa 1-2.3.1919 nousi SDP
- 6.5.1919 itsenäisyyden tunnusti ja lupauksensa täytti Englanti
- Hallituksenvaihdosta vaalien jälkeen vaativat tasavaltalaiset, vaikka käytännössä parlamentarismia ei ollut
- Tasavalta tuli hallitusmuodoksi esityksessä eduskunnalle 5/1919, jonka antoi Castrenin hallitus: enemmistö kannatti tasavaltaa eduskunnassa uusien vaalien takia
- Vahvistus puuttui vain valtionhoitajalta
- Pettymyksiä idässä koettiin sisällissodan jälkeen
- Aunukseen tunkeutui vapaaehtoisretkikunta 4/1919
- Viron vapaussotaan 1918 lähti toinen vapaaehtoisjoukko, joka käsitti n. 4000 miestä
- Judenitsin joukkoihin venäjän upseerreita taivuteltiin
- Aktivistit olivat Pietarin valtauksen takana, vaikka Itä-Karjalan liittämistä kannattivat myös enemmistö uudessa eduskunnassa
- Pietarin valtausta oli lännen tuettava, joka oli ehtona aktivistien suunnitelmasta, hyväksyi Mannerheim
- Valkoisten ylipäälllikköä oli mahdotonta saada kannatusta vasemmistolta
- Maalaisliitto nousi avainasemaan vasemmiston ja oikeiston väliin
JÄLKIAKTIVISMI
- Kunniapaikalle itsenäistymisessä on asetettu aktivistit
- Poliittiselle sivuraiteille joutuivat aktivistit, kun 1918 romahti saksalaissuuntaus
- Ståhlbergin taakse asettui SDP, ML ja edistyspuolue, jolloin hän innostui ehdokkuudesta
- Heikko asema aluksi presidentillä
- J. H. Vennola edistyspuolueesta nimitettiin muodostamaan hallitus
- Vaihtoehdoista ainoa oli keskustan vähemmistöhallitus
- Ideologisesti oli mahdotonta että 1920-2924 hallitukseen menisi SDP
- Sisällissotaa ennen vireille pandut reformit toteutettiin keskustahallituksen aikana
Kommentit
Lähetä kommentti