Siirry pääsisältöön
11: SYNTYY VALKOINEN SUOMI
- Itsenäisyysjulistuksen esittämisen jälkeen 6/1917 Saksalta harkittiin avun pyytämistä
- Suomen toiveita Saksa ei täyttänyt
- Avunpyyntöä Suoelta silti se tarvitsi
- Yllätyksenä joukkojen lähettäminen tuli ylipäällikölle ja Vaasan senaatille
- Saksan kanssa piti sopia, jos kolmannelle ospuolelle annettaisiin etuja, sanoi rauhansopimus
- Liberaali vasemmistohallitus Ruotsista ei halunnut sekaantua sisällissotaan, vaikka Vaasan senaatti pyysi apua
- Venäläisten joukoilta väestöä suojeli sotilasretkikunnan (600 miestä) Ahvenanmaalle Ruotsista 4/1918
- Venäjän valtioyhteyteen "työväentasavaltana" vallankumouksen kautta palaisi Suomi. Näin itsenäisyyden jälkeenkin luotti bolsevikkihallitus
- Valtiosopimuksesta Venäjän ja Suomen välillä neuvotteluja kävivät Edvard Gylling ja Oskari Tokoi, jotka edustivat kansanvaltuuskuntaa
- Karjalan kannaksen rajavedot aiheuttivat erimielisyyksiä
- 1.3.1918 solmittiin sopimus punaisten ja Neuvosto-Venäjän välille
- Itsenäisyyden säilyttäminen oli kiistatta tavoitteena myös kansanvaltuuskunnalla
- Berliinissä Svinhufvud hoputti Saksaa, sillä lykkääntyi Saksan apu valkoisille
- 26.4. valtasivat valkoiset Viipurin, johon kansanvaltuuskunta lähti pakoon
- Taistelun lopettamisen kannalla alkoivat jo punaiset olla
- 4.5 Helsinkiin saapui Vaasan senaatti ja 16.5 voitonparaatin järjesti Helsingissä Mannerheim
Kommentit
Lähetä kommentti