10: itsenäistyvä Suomi ja sisällissota

ITSENÄISTYVÄ SUOMI

• kAHTIA jakautunut poliittinen kenttä 7.11.1917 väliaikaishallituksen kukistumisen vuksi
• Kun kaatunut oli Venäjän hallitus, joka käytti väliaikaisesti suuriruhtinaan valtaa, tilannetta pohdittiin Suomessa bolsevikkikaappauksen jälkeisenä päivänä
• Me vaadimme -julistuksen edustkuntaan vastaehdotuksena 8.11. toi SDP
• 14.11. alkoi yleislakko, jonka julisti SAJ: tilanne siis kiristyi
• Korkeimman vallan haltijaksi äänin 127-68 julistautui eduskunta 15.11. yleislakossa
• Välttämätön hallituksenvaihdos uudessa tilanteessa
• Ei enää voi lykätä itsenäistymisen julistamista t. hallitus
• Itsenäistyyden tunnustamista alkoi kiirehtiä senaatti
• Itsenäiyysasiaa käsiteltiin 6.12. eduskunnassa
• Itsenäisyysjulistukseksi  hyväksyttiin Svinhufvudin lausunto, ja äänin 100-88 voitti julistusehdotus 
• 4.12. ruotsin kantaa tunnusteli Juho Kusti Paasikivi, vanhasuomalainen senaattori
• Vähemmistössä olleet bolsevikit, joten kansalliskokoukselta voisi kysyä itsenäisyysasiaa, pohti Svinhufvudin senaatti
• Leninin hallituksen kantaa kysymään lähti K. G. Idman ja carl Enckell 27.12.
• Itsenäisyys hyväksyttiin kirjallisesti neuvostohallitukselta 31.12.1917
• Miksi bolsevikkihallitus tunnusti itsenäisyyden? Koska Lenin uskoi Suomen liittyvän vapaasti venäjään, kun vallankumous leviäisi länteen
• Vastavallankumouksellista politiikka bolsevikeilta
• Omat poliittiset laskelmat vaikuttivat myös muiden maiden tunnustamisiin
• Suomea rohkaisi ja toivoi itsenäistymiseen 1917 syksyllä Saksa, koska se halusi eristää Suomella Venäjän Euroopasta
• Itsenäinen valtio oltiin 1918
• tunnustamisen laatua epäili hallitus

SISÄLLISSOTA

• 1917 huolestuttavasti kiristynyt poliittinen ilmapiiri
• Valtalaki oli paskaa kiitos eduskunnan hajotuksen: pettymyksiä 1917 SDP:lle eduskunnassa
• Saamattomuudesta SDP:tä syytti ja vallanottoon painostivat bolsevikkijohtajat lokakuun jälkeen
• Perustettiin järjestyskaarteja, koska maasta puuttui järjestysvalta ja oma armeija, ja koska lisääntynyt turvattomuus ja yhteenotot
• Varauksellisesti suhtauduttiin jo 1917 toukokuussa perustettuihin punakaarteihin, noudattaen Pietarin esimerkkiä
• Maahan luotava "luja" järjestysvalta, ja toimenpiteisiin ryhtyi senaatti
• Kolmella suunnalla sotatoimet alkoivat samaan aikaan
• Kullervo Manner nimitettiin kansanvaltuuskunnan (vallankumoushallituksen) pj:ksi
• 29.1. julistuksessa vedottiin joukkoliikenteen tukeen
• Parlamentaarista demokratiaa, joka perustuisi kansansuvereniteettiperiaatteeseen, oli punaisten johtajien tavoite, ei proletariaatin diktatuuri
• 2/1918 rintamalinjat muodostui
•  

MONTA NIMEÄ

• Sisällissota, kansalaissota, kapina, luokkasota, vallankumous vai vapaussota?
• Maanpetturit ja rikolliset punaiset->tulkittiin vapaussodaksi 60-luvulle asti
• Vapaussota
• Itsenäistymisen turvaaminen 

•  Vallankumous
• Eduskunta syrjäytettiin ja hallitus kukistettiin: klassiset tunnusmerkit

• Luokkasota
• yleistys, jälkitulkinta ja aikalaiskokemus

• Kapina
• tuomitsivat valkoiset

•  Kansalaissota ja sisällissota neutraaleja

• Puutteellinen koulutus sekä valkoisilla että punaisilla
• Maaliskuussa yleishyökkäykset aloitti Mannerheim
• Verinen mutta lyhyt
• Kansanvaltuuskunt tuomitsi terrorin
• Alussa punaisen terrorin aalto
• Siviilejä kohtaan punaisten terrori herätti valkoisissa kauhua
• Rangaistuksta uhkasi kansanvaltuuskunta
• Huhtikuussa, sodan lopussa, huippunsa saavutti valkoinen terrori
• tamperen valtauksen jälkeen punaisten vankien joukkoteloitus